Kansalliskirjailija

Kansalliskirjailija on kansakunnan peili

Runous sekä romaani- ja näytelmäkirjallisuus ovat tärkeitä kansallisen identiteetin luojia, mutta myös tulkitsijoita. Elias Lönnrot vaikutti suomenkielisen kirjallisuuden alkuun keräämällä talteen suullista kansanrunoutta. Kanteletar ilmestyi vuonna 1840 ja Kalevala 1849. Lönnrot uudisti suomen kieltä ja toimi ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantajana ja toimittajana. J. L. Runeberg, jota pidetään Suomen kansallisrunoilijana,  puolestaan kirjoitti ruotsin kielellä, mutta tuotti hyvin isänmaallisia tekstejä. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (alkujaan Fänrik Ståls sägner), joka ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Runebergin vuonna 1846 kirjoittamasta runosta Maamme sävellettiin myöhemmin maamme kansallislaulu.

Zacharias Topelius on kansalliskirjailija, joka kirjoitti ensimmäisiä suomalaisia romaaneja. Tosin Topelius kirjoitti ruotsin kielellä; hänen tunnetuin teoksensa on Välskärin kertomuksia (Flätskärns berättelser). Teos kuuluu kiistatta Suomen kirjallisuuden klassikot -osastoon.

Old book

Klassikot ovat kirjallisuuden historiaa

J. V. Snellman vaikutti suuresti suomen kielen asemaan. Hän oli suomalaismielinen kirjailija, lehtimies, filosofi ja valtiomies, joka halusi nostaa suomen kielen viralliseksi kieleksi. Snellmanin perintö näkyy meillä suomalaisuuden, eli Snellmanin päivänä toukokuun kahdentenatoista.

Mitkä kirjat sitten ovat klassikon asemassa? Voidaan sanoa, että sellaiset kirjat, jotka kertovat suomalaisuudesta ja elämästä Suomessa jotakin oleellista tai jotka ovat ensimmäisiä lajissaan. Klassikoita ovat myös sellaiset kirjat, joita luetaan edelleen ja yhä uudestaan. Klassikko on siis aikaa kestävä, sellainen, joka puhuttelee yhä uusia sukupolvia.

National flag of Finland

Tunnetko nämä kirjat?

Monen lukulistalla on klassikoita Seitsemästä veljeksestä tai Kalevalasta lähtien. Näiden teosten jälkeen on kuitenkin julkaistu lukemattomia muita kirjoja. Seitsemän veljeksen lisäksi klassikoihin kuuluvat aiemmin mainitut Kalevala, Kanteletar sekä Vänrikki Stoolin tarinat. Listaan voidaan lisätä Juhani Ahon Juha, Minna Canthin Työmiehen vaimo ja Eino Leinon Helkavirsiä.

Suomen kirjallisuuden historia sisältää monia klassikon asemassa olevaa teosta. Suomalainen kirjallisuus on rikasta, mukana on niin proosaa kuin runoutta ja näytelmiä. Klassikon asemassa on myös lastenkirjallisuutta, sillä Anni Swanin Sadut ja Tove Janssonin Muumi-tarinat ovat monelle tuttuja. Muita klassikoita ovat muun muassa Maria Jotunin Huojuva talo, Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa ja Ilmari Kiannon Punainen viiva.

Reading fairy tale to son

Kansalliskirjailija kertoo omasta aikakaudestaan

Kansalliskirjailija -nimitys on kunnianosoitus merkittävälle suomalaiselle kirjailijalle. Seitsemän veljestä -romaanin ansiosta Aleksis Kiven tietävät jo alakouluikäiset lapset. Myös F. E. Sillanpää, Edith Södergran, Hella Wuolijoki ja Mika Waltari ovat tuttuja nimiä ainakin koulusta äidinkielen tunneilta. Myös Aila Meriluoto, Väinö Linna, Veijo Meri, Lauri Viita, Veikko Huovinen, Arto Paasilinna, Pentti Saarikoski, Timo K. Mukka ja Märta Tikkanen luetaan klassikoiden listaan kuuluviksi.

Klassikkokirjailijoiden näytelmäkirjallisuus on elävää nykypäivänäkin, kun ajattomat tarinat tuodaan moderniin maailmaan. Tällä tavalla muun muassa Aleksis Kiven, Minna Canthin, Mika Waltarin ja Hella Wuolijoen näytelmät ovat tulleet suomalaisille tutuiksi. Esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutarit, Minna Canthin Anna Liisa, Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin ja Hella Wuolijoen Niskavuori-sarja ovat saaneet monia versioita näyttämöllä ja televisiossa.

The old clock

Suomalaisia klassikoita

Elias Lönnrot

Kalevala

J. L. Runeberg

Vänrikki Stoolin tarinat

Zacharias Topelius

Välskärin kertomuksia

Aleksis Kivi

Seitsemän veljestä