Moni muistaa koulusta klassikon, joka tuntui raskaalta. Vanhanaikaiset sanat, pitkät kuvailut ja vieras maailma saivat kirjan jäämään kesken tai luetuksi vain pakon edessä. Aikuisena sama kirja voi kuitenkin avautua aivan toisella tavalla. Kun tietää, mitä odottaa, ja antaa tekstille aikaa, klassikko voi olla yksi palkitsevimmista lukukokemuksista.
Tässä kirjoituksessa annamme käytännön vinkkejä siihen, miten vanhempaa kotimaista kirjallisuutta kannattaa lähestyä. Vinkit sopivat yhtä hyvin Aleksis Kiven tuotantoon kuin muihinkin 1800- ja 1900-lukujen alun teoksiin.
Hyväksy, että alku on hidas
Vanhemmissa romaaneissa tarina lähtee usein liikkeelle rauhallisesti. Ensimmäiset luvut esittelevät henkilöt, paikat ja olosuhteet, eikä niissä välttämättä tapahdu paljon. Nykyromaaneihin tottunut lukija voi turhautua, mutta tilanne muuttuu yleensä, kun henkilöt tulevat tutuiksi.
Anna kirjalle mahdollisuus ainakin muutaman luvun ajan. Jos teksti tuntuu raskaalta, lue lyhyempiä pätkiä kerrallaan, esimerkiksi yksi luku illassa. Klassikkoa ei tarvitse ahmia, ja usein sen tekstistä nauttii enemmän, kun sitä lukee hitaasti.
Vanha kieli avautuu harjoittelemalla
Kirjakieli on muuttunut paljon puolessatoista vuosisadassa. Vanhoissa teksteissä on sanoja, joita ei enää käytetä, ja lauserakenteet voivat olla pitkiä ja koukeroisia. Muutama keino helpottaa lukemista:
- Älä pysähdy jokaiseen sanaan. Usein vieraan sanan merkitys selviää asiayhteydestä, kun lukee eteenpäin.
- Lue vaikeat kohdat ääneen. Erityisesti vuoropuhelut ja runomuotoiset jaksot elävät, kun ne kuulee.
- Pidä sanakirja lähellä. Kirjoita muistiin sanat, jotka toistuvat, niin ne tulevat nopeasti tutuiksi.
- Kokeile äänikirjaa. Hyvä lukija tuo esiin tekstin rytmin ja huumorin, ja kirjaa voi kuunnella samalla kun seuraa painettua tekstiä.
Esimerkiksi Seitsemän veljestä on täynnä huumoria, joka tulee parhaiten esiin, kun dialogia lukee ääneen. Veljesten sanailu ja väittely ovat monelle lukijalle kirjan parasta antia.
Tutustu taustaan ennen lukemista
Klassikko ymmärretään paremmin, kun tietää jotakin sen syntyajasta. Millaista elämä oli, kun kirja kirjoitettiin? Mitä kirjailija tavoitteli, ja miten teos otettiin aikanaan vastaan? Taustatietoa löytyy kirjojen esipuheista, kirjallisuushistorian teoksista ja kirjastojen aineistoista.
Kirjailijan elämään tutustuminen voi myös syventää lukukokemusta. Lue esimerkiksi esittelymme Aleksis Kivestä, ennen kuin tartut hänen romaaniinsa. Kun tietää, millaisissa oloissa kirja syntyi, moni yksityiskohta saa uuden merkityksen.
Taustatiedon kanssa kannattaa kuitenkin olla maltillinen. Liian tarkka juonitiivistelmä etukäteen voi viedä lukemisesta jännityksen, joten keskity mieluummin aikakauteen ja kirjailijaan kuin tarinan käänteisiin.
Valitse itsellesi sopiva painos
Samasta klassikosta on usein saatavilla monta eri painosta. Kuvitettu laitos, selitysosalla varustettu koulupainos tai uudempi taitto voivat tehdä lukemisesta miellyttävämpää. Selitysosio auttaa erityisesti vanhojen sanojen ja historiallisten viittausten kanssa. Isokokoinen, selkeästi taitettu painos on mukavampi lukea kuin pieni taskukirja, jos teksti on muutenkin haastavaa.
Moni klassikko on myös nähty näyttämöllä, elokuvana tai sarjakuvana. Sovitukset eivät korvaa alkuperäistä teosta, mutta ne voivat herättää kiinnostuksen ja auttaa hahmottamaan tarinaa. Lasten kanssa Mauri Kunnaksen koiramaiset versiot ovat hauska tapa tutustua klassikoiden maailmaan.
Klassikoiden lukeminen on sijoitus, joka palkitsee kärsivällisen lukijan. Kun ensimmäinen vanha teos on luettu, seuraava tuntuu jo helpommalta, ja lukulistalle löytyy aarteita, jotka ovat kestäneet aikaa sukupolvesta toiseen. Valikoimastamme löydät myös kuvitetun laitoksen Seitsemästä veljeksestä.