Moni ei välttämättä tiedosta, kuinka läheinen tai merkittävä teos Vänrikki Stoolin tarinat ovat suomalaiselle kulttuurihistorialle. Sen vaikutukset näkyvät yhä tänäkin päivänä. Moni ei esimerkiksi tiedä, että Suomen kansallislaulu on Vänrikki Stoolin tarinoiden aloitusruno. Kansallislauluun otettiin sanat Maamme -runosta ja sävelen siihen teki Fredrik Pacius. Nykyään laulu kajahtaa soimaan aina, kun tarvitaan isänmaallista tunnetta tai halutaan kunnioittaa suomalaisuutta.
Runeberg kirjoitti elämäntyönään Vänrikki Stoolin tarinat
Alkuperäinen teos kuitenkin julkaistiin ruotsinkielellä. Sen nimi on Fänrik Ståls sägner. Suomennettu teos löytyy hakusanoilla Johan Ludvig Runeberg – Vänrikki Stoolin tarinat. Kyse on kaksiosaisesta runoteoksesta, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1848 ja toinen osa vuonna 1860. Runokokoelma kertoo 1800-luvun alussa käydystä Suomen sodasta. Sodassa vastakkain olivat Ruotsi ja Venäjä, mutta sotatantereena toimi Suomi.
Suomen sota oli Ruotsin kannalta tappiollinen, mutta suomalaisissa se herätti yhteishenkeä ja ajatuksen oman maan puolesta taistelemisesta. Vänrikki Stoolin tarinat kertookin tästä koko maan vallanneesta taisteluhengestä ja teos alkaa Maamme (Vårt land) -runolla. Teos herätti julkaisunsa aikaan suomalaisissa voimakkaan kansallistunteen ja sitä voidaankin pitää yhtenä askeleena kohti myöhemmin tapahtunutta Suomen itsenäiseksi julistautumista.
J.L Runeberg – Vänrikki Stoolin tarinat
Vänrikki Stoolin tarinat oli julkaisuaikanaan ja vielä kauan sen jälkeen Suomen luetuin teos. Suurelta osin siihen vaikutti se, että teos oli pakollinen osa varhaista opetussuunnitelmaa. Se kuului äidinkielen opetukseen vuosikymmenten ajan ja jokaisen silloin koulua käyneen oli pakko lukea se. Lukuläksyä kuulusteltiin jokaiselta oppilaalta yksityiskohtaisilla kysymyksillä. Vaikka ensimmäisen ja toisen osan julkaisuväli oli yli kymmenen vuotta, niin molemmat teokset herättivät lukijakunnassaan valtavan kiinnostuksen ja innostuksen.
Runebergin päätyönä tai jopa elämäntyönä pidetty Vänrikki Stoolin tarinat poiki myös muita merkittäviä poimintoja Suomen kulttuurihistoriaan. Lähes kaikkien tuntema Suomen tasavallan presidentin kunniamarssi ja puolustusvoimien tunnussävel Porilaisten marssi on poiminta teoksen toisesta osasta. Porilaisten marssin säveltäjästä ei ole tietoa, mutta melodian on epäilty olevan lähtöisin jo 1700-luvulta.
Kaikki tieto yksien kansien välissä
Vänrikki Stoolin tarinat on runokokoelma Suomen sotaan liittyvistä tapahtumista. Jo 1800-luvulla kirjallisuuden ystävien elämä haluttiin tehdä helpoksi ja kaikki lukemisen arvoinen tieto kasattiin yksien kansien väliin. Sama idea toimii nykyajassa ja esimerkiksi mobiilikasinot ovat koonneet samalle sivulle kaiken tarvittavan pelaamisesta kiinnostuneille. Sivuston suositukset ovat yhtä turvallisia kuin runojen lukeminen. Sieltä löytyy myös historiasta kiinnostuneille kasinopelejä, joiden ulkoasu ja idea perustuu historiallisiin tapahtumiin. Näin pelatessa voi myös oppia jotakin uutta maailman historiasta.
Kirjallisuuden klassikoita kannattaa lukea jo niiden historiallisen arvon vuoksi. Sanotaan, että lukeminen avartaa mieltä, joten historialliset teokset ovat siitäkin syystä hyvä valinta. Nykyajan ihmiselle voi tehdä hyvää nähdä, että asiat ovat joskus olleet toisin. Jos mietityttää, mitkä teokset sopivat itselle niin kannattaa käydä katsomassa 101 lukemisen arvoista kirjaa -listalta kiinnostavia lukuvinkkejä.
Näin Vänrikki Stoolin tarinat näkyvät suomalaisessa kulttuurissa
Useimmat suomalaiset klassikkokirjat perustuvat edes löyhästi tositapahtumiin tai aikakausien kuvauksiin, kuten esimerkiksi Tuntematon sotilas sekä Sinuhe egyptiläinen. Myös Vänrikki Stoolin tarinat perustuvat Suomen sotaan, mutta ei niinkään todellisiin henkilöihin tai tapahtumiin. Runeberg on kirjailijana ottanut luovan vapauden ja luonut fiktiivisiä hahmoja, jotka ovat jääneet elämään ihmisten mieliin.
Hyvä esimerkki tällaisesta hahmosta on eräässä runossa seikkaileva Sven Dufva eli tutummin Sven Tuuva. Edvin Laine ohjasi elokuvan tästä yksinkertaisesta ja kovaonnisesta sotilaasta. Sven Tuuvaa pidetään esikuvana henkilöstä, jonka yksinkertaisen ulkokuoren alla on rohkea sankari.
Vänrikki Stoolin tarinat ovat jättäneet ison jäljen suomalaiseen kulttuuriperimään. Moni ei kuitenkaan tiedä, että toisessa maailman sodassa suomalaisena naisjärjestönä rintamallakin toiminut Lotta Svärd on saanut nimensä teoksesta löytyvästä saman nimisestä runosta. Runo kertoo Suomen sodassa toimineesta muonittajasta nimeltä Lotta Svärd. On uskomatonta, kuinka suuresti nämä kaksi runoteosta ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriperimään.